PIENEN LAPSEN KÄDENTAIDOT

Meillä ollaan suuria Neppajymykerhon faneja. Sen tullessa televisiosta tyttö uhoaa, että "Tuon minä haluan tehdä!", oli sitten kyseessä talo, kissa, käärme tai vaikkapa ufo. Minusta se on jotenkin hurjan ihanaa. Sama palo silmissä kuin äidillään, äidinäidillä ja mun mummilla. 


Meillä käsityöharrastus kulkee suvussa. En edes muista aikaa, jolloin meillä lapsuudenkodissa ei olisi äidillä ollut meneillään joku matto, poppanaliina tai virkkaustyö. Sama on nyt omassa kodissani. Aina on joku juttu kesken. Sen huomaa siitä, että lapset imevät vaikutteita leikkeihinsä. Meillä yleisin leikki onkin ompeluleikki. 




Viimeisimpänä neiti on innostunut neulomisesta. Askartelu ja piirtäminen on silti ihan jokapäiväinen juttu meidän taloudessa. Neuvolassa tulikin kommenttia, että kädentaidot ovat huippuluokkaa neidillä ja kynänkäyttötaidot erityisen hyvät. Tästä on kyllä kiittäminen taas miehen puolen sukua, josta löytyy huipputaitavia akvarellimaalareita ja piirtäjiä.

Vasenkätinen kynänkäyttäjä

Itselle tuo haastetta neidin vasenkätisyys. Kun on tottunut neulomaan oikeakätisesti, on vasenkätisenä versiona se taas kuin opettelisi neulomaan uudelleen. Onneksi me edetään todella hitaasti ja omat aivotkin pääsevät silmukoista kiinni. Saksien käyttö on harjaantunut paljon viime aikoina, kun sain neuvolasta vinkin tukea lapsen vahvempaa kättä. Aiemmin hän leikkasi kummallakin kädellä ja ote oli joka kerta vähän haparoiva. Nyt leikkaaminen sujuu tarkemmin vasenkätisten saksilla.





UUSI OPETUSSUUNNITELMA TUO KYMMENSORMIJÄRJESTELMÄN LASTEN ARKEEN

Uudistuvaan opetussuunnitelmaan on tulossa yhtenä asiasisältönä näppäilytaito. Jokainen koulu voi itse määritellä, miten se ratkaisee tämän taidon opetuksen. Pilottiprojektina ollut kymmensormijärjestelmän opettaminen Taipalsaarelaisille ekaluokkalaisille on tuonut hyviä oppimistuloksia. Tämä perustuu Ylen uutiseen, jossa oli haastateltu luokanopettajaa asiasta. Hämäräksi jää, mitkä oppimistulokset ovat ne joita nyt tässä hehkutetaan? Kymmensormijärjestelmä on vain yksi väline, jolla voidaan nopeuttaa tiedon hakua ja tuottamista. Vaikea keksiä miten ekaluokkalaiset sitä käytännössä koulutyössään toteuttaisivat. Olen nimittäin ymmärtänyt, että tabletit ovat ne, joita koululaisille ainakin Espoossa hankittaisiin. Siinä ei kymmensormijärjestelmästä olisi merkittävää hyötyä. Voi vain kysyä, miten paljon tästä taidosta on hyötyä juuri lukemaan ja kirjoittamaan oppineelle pienelle koululaiselle? Voisiko alkuopetuksessa kumminkin panostaa toisiin kädentaitoihin?

Opettajana haluan turvata kaikkien lasten käsityönopetuksen jo ihan siitäkin syystä, että se tarjoaa levähdyshetken kaiken sen tietotulvan keskellä, jossa koululaiset jo ihan taaperosta alkaen elävät. Virkatessa mieli lepää ja oppii keskittymistaitoja. Se tarjoaa monelle oppilaalle harrastusmahdollisuuden, joka voi jatkua myös kotona koulun ulkopuolella. Virkkuukoukku ja lanka ei paljoa maksa verrattuna läppäriin tai tietokoneeseen. Itse tehden saa myös onnistumisen elämyksiä ja juuri sitä paloa niihin silmiin. Enkä nyt puhu tietokoneen sinisestä valosta, joka heijastuu pimeässä huoneessa lapsen silmistä. Kaikki vanhemmat eivät myöskään osaa tai halua virkata. 



Äitinä olen ylpeä, että lapseni osaa monipuolisesti käyttää käsiään. Taitoja on helpompi omaksua kun sorminäppäryys on hallussa. On tärkeää vastata siihen kiinnostukseen, jota lapsi esittää. Silloin vastataan oikeaan herkkyyskauteen. Aina voi yrittää ja vain yrittämällä oppii. Myös myöhemmin niitä näppäilytaitoja.

Millaisia muistoja sinulla on käsitöistä lapsena? 

4 kommenttia

  1. Ihana kissa! Vaikka minä en ole koskaan ollut mikään kovin taiteellinen ja sormilla näprääjä, niin on ihanaa, kuinka innostunut H on samasta pikku kakkosen ohjelmasta. Aivan huippu! Tuo kymmensormijärjestelmän toteutus kiinnostaa muakin!

    VastaaPoista
  2. Kyllä nämä lasten tekemät jutut on vaan niin suloisia ja valloittavia! Eikä niihin tarvita sen ihmeempiä tarvikkeita tai välineitä. Tyttöni tykkää myös askartelujutuista ja olenkin jemmaillut kaikennäköistä kaupan pakkauksista irti saatavaa tilpehööriä, pahveja, kartonkia, naruja, koristeita..Lapsuudesta muistan, kun mummoni kutoi aina jotai, sukkia ja pannulappuja. Kangaspuutkin oli jossakin vaiheessa meillä, ja tuli kudottua ainakin yksi matto. Onkohan se muuten vielä tallessa..Äidin mukana tuli käytyä myös kutomapiirissä seurojentalolla. Ehkä tämä minun käsityöinnostus kumpuaa niiltä ajoilta:)

    VastaaPoista
  3. Kädentaidot ovat tärkeitä rentoutumiseen ja tekevät hyvää aivoille. On sääli, että tietokonetaidot ovat muka tärkeämpiä.

    VastaaPoista
  4. Minäkin puollan kädentaitoja.

    VastaaPoista