UNELMIEN SISUSTAJA

Katsellaan inspiraatioksi muutama tunti pinterestiä. Perehdytään sisustuslehtiin, blogeihin ja katalogeihin. Heitetään katalogit mäkeen ja jatketaan netin tutkimista. Pinnataan niin pirusti. Lopputulemana paljon haaveita ja ideoita, mutta totuus on että sillä parillasadalla ei todellakaan saada sitä unelmien lamppua tai tyynyä. On siis tyydyttävä vähempään. Niinpä meidän perheen tie vie usein joko Ikeaan tai kirppareille tai nykyään Konttiin.











Silti uskalsin lähteä keskiviikkona etelämmäksi ja vierailla kauppakeskus Liilassa Espoossa. Täältä Vepsäläisen kupeesta sinne ajoi vaan parikymmentä minuuttia, jona aikana isoin lapsista ehti ilmoittaa monta kertaa ettei aio nukkua päiväunia, kun taas kaksi pienempää vetivät sikeitä kiltisti. Me kuunneltiin sitten tytön kanssa radiota. 

Kauppakeskus Liilasta löytyi mielenkiintoinen sisustusliike Lastenhuone.fi . Nimi hämäsi, luulin että kyseessä on nettikauppa kun siihen alunperin perehdyin. Väärin, kyseessä on ihan oikea ja ihana liike, jossa on vaikka millä mitalla erinäisiä lastenhuoneisiin liittyviä tavaroita vaatteista seinätarroihin ja vaikka mihin. Meille lähti mukaan Ferm Livingin seinätarra, joka on tehty kalenterin muotoon. Hitsin vaikea asentaa nätisti. Toki osasin, kuinkas muutenkaan, kun oli pakko ja myyjä kehui sen olevan helppo asentaa kunhan varmistaa että aloittaa sen asennuksen tarkasti. 




Ikean kautta kotiin, josta löytyi kahdella eurolla kaksitoista juomalasia (Reko-mallisia) ja kattolamppu. Miehen ilme oli mielenkiintoinen kun näytin lamppua. Valitettavasti se tiesi miehelle illaksi asennustöitä.


Meidän asennustyöt etenee aina siten, että ensin kirotaan, miten uusi huonekalu/lamppu/esine ei sovi vanhan paikalle. Sitten tuhrataan sitä vanhalle paikalle, todetaan että viduiks män ja kokeillaan toiseen paikkaan. Revitään katosta vahingossa pala maalia, kirotaan sitä. Sitten heitellään vähän pahvilaatikoita ja pakkauspapereita ympäriinsä, kirotaan kun "ei täällä edes näe mitään". Asennetaan paikalleen ruuveja, joissa on jengat paskana, kuinkas muutenkaan. Sitten ähelletään uusi huonekalu/lamppu/esine uudelle paikalle ja vannotaan ettei ikinä enää koskaan hänestä tule mitään asentajaa. Mutta siinä se nyt on, uusi lamppu.



(Mies pyysi lisäämään tähän että lamppujutut on asia erikseen. Oikeasti hän on ihan kätevä mies.)


Ei kommentteja